Kilpailukieltosopimuksista korvausvelvollisuus yrityksille

Hallitus on antanut 12.11.2020 esityksensä työsopimuslain kilpailukieltosopimusten muuttamiseksi. Lakimuutoksella pyritään vähentämään tarpeettomien kilpailukieltosopimuksien käyttöä.

Kilpailukieltosopimuksia koskevaa säännöstä (TSL 3 luku 5 §) on ehdotettu muutettavaksi siten, että työnantajalla olisi jatkossa velvollisuus maksaa korvausta työntekijöille kaikista kilpailukieltosopimuksista, jotka ulottuvat työsuhteen jälkeiseen aikaan. Korvausvelvollisuus koskisi myös johtajasopimuksiin sisältyviä kilpailukieltosopimuksia. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Mikä muuttuu?

Hallituksen esityksen mukaan työnantajan pitäisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta työsuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta kilpailukieltosopimuksesta riippumatta sen kestosta. Jos rajoitusaika olisi enintään kuusi kuukautta, työnantajan pitäisi maksaa korvaus, joka vastaisi vähintään 40 prosenttia työntekijän palkasta koko kilpailukieltoajalta. Jos taas sovittu rajoitusaika olisi yli kuusi kuukautta, korvauksen suuruus koko rajoitusajalta pitäisi olla vähintään 60 prosenttia työntekijän palkasta. Korvaus voi siis muodostua määrältään merkittäväksi.

Työnantaja voi kuitenkin vapautua maksuvelvollisuudesta irtisanomalla kilpailukieltosopimuksen. Irtisanomisaika olisi lakimuutoksen mukaan oltava vähintään kolmasosa kilpailukiellon pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei ole enää siinä vaiheessa, kun työntekijä on ilmoittanut työnantajalle päättävänsä työsopimuksen.

Työnantajan korvausvelvollisuudesta huolimatta kilpailukieltosopimuksen tekemiseen vaaditaan jatkossakin erityisen painavia syitä. Erityisen painavan syyn pitää olla voimassa sekä sopimusta tehtäessä että siihen vedottaessa. Erityisen painavan syyn edellytyksen arviointi edellyttää hallituksen esityksen mukaan aina tapauskohtaista kokonaisarviointia, jossa on otettava huomioon kyseessä oleva työntekijä, työtehtävät ja toimiala sekä niiden erityispiirteet.

Vanhojen kilpailukieltosopimusten osalta ehdotettuja muutoksia sovellettaisiin 1.1.2023 alkaen. Korvausvelvollisuus tulee siis koskemaan myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia yhden vuoden siirtymäajan jälkeen. Työnantaja saa vuoden kuluessa lakimuutoksen voimaantulosta irtisanoa vanhat kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa.

Miten valmistautua muutoksiin?

Suosittelemme, että työnantajat ottavat ehdotetut muutokset jo nyt toiminnassaan huomioon. Kilpailukieltosopimusten peruste ja tarve tulee punnita huolellisesti jokaisen rekrytointipäätöksen kohdalla erikseen eikä kilpailukieltoehtoja voida suositella käytettäväksi työsopimuksien vakioehtoina.

Lisäksi tässä vaiheessa työnantajien tulisi tarkistaa voimassa olevat työsopimukset ja niihin sisältyvät kilpailukieltoehdot sen varmistamiseksi onko voimassa olevien kilpailukieltosopimuksien osalta edelleen olemassa laissa säädetyt edellytykset. Toiseksi työnantajien tulisi pohtia, onko olemassa olevien kilpailukieltosopimuksien osalta työnantajan enää liiketoiminnallisesti järkevää pitää kyseisiä kilpailukieltosopimuksia voimassa niihin liittyvän korvausvelvollisuuden vuoksi. Mikäli kilpailukieltosopimuksien osalta ilmenee irtisanomistarvetta, irtisanomistoimet olisi järkevää tehdä ensi vuoden aikana, jolloin työnantaja voi irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset vielä ilman irtisanomisaikaa. Liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamiseksi työnantajien olisi suositeltavaa jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota vaihtoehtoisiin suojaamiskeinoihin, esimerkiksi salassapito -ja houkuttelukieltomääräyksin.

Avustamme mielellämme lakimuutokseen liittyvissä kysymyksissä ja lakimuutoksesta aiheutuvissa toimenpiteissä.

Lisätietoja asiassa antaa Magnusson Suomen toimitusjohtaja, asianajaja Tomi Merenheimo, puh. 040-560 6101.